Vuoden 2019 väitöskirja- ja pro gradu -palkinnot jaettiin kasvatustieteen päivillä
VÄITÖSKIRJAPALKINTO
Brezovsky Boglarka, Turun yliopisto: Using game-based learning to enhance adaptive number knowledge
Lausunto
Palkittavassa työssä on yhdistelty oivaltavasti perinteistä tutkimustapaa interventiotutkimuksen saralla, mutta luotu myös aivan uusi lähestymistapa adaptiivisen ja joustavan lukukäsitteen harjoittamiseen. Keskeisin uutuusarvo tulee perinteisten kasvatustieteellisten oppimisteorioiden ja design-tutkimuksellisen tutkimusotteen yhdistämisestä. Design-tutkimus saa helposti osakseen kritiikkiä sille tyypillisen yltiöeksploratiivisen luonteen vuoksi, mutta näin suunniteltuna ja raportoituna ei kritiikille jää ollenkaan sijaa. Työssä yhdistyvät kasvatustieteelliset perusteoriat matemaattisesta ajattelusta ja ongelmanratkaisusta, pelipohjaisesta oppimisesta ja siitä kuinka näihin voidaan vaikuttaa (iteratiivinen design-pohjainen tutkimusote).
Vaikka otoskoot ovat kasvatustieteelliselle interventiotutkimukselle tyypillisen pieniä, tämä tutkimus on tehty ja raportoitu hyvin tarkasti ja siinä on onnistuttu käyttämään RCT (randomised controlled trial) –lähestymistapaa käytännössä täydellisesti. Tässä on samalla hyödynnetty tutkimusekonomiaa: kun kohdejoukko on tarkoin pohdittu ja kyseessä on kehittävä tutkimus, on aivan turha rekrytoida kymmeniä osallistujia tutkimukseen. Aineisto on kerätty monimenetelmällisesti, kuten pitääkin, silloin kun tavoitteena on myös uuden välineen kehittäminen. Tärkeää on myös tutkijan tarkasti raportoima havainto siitä, että kun oppimis-kuntoutus-peliä kehitetään, prosessin tulee olla design-tutkimuksen perinteeseen nojaava. On siis aivan turhaa julkaista ”valmista” peliä: järkevämpää on olla valmis ottamaan käyttäjien palautetta ja muokkaamaan peliä järkeväksi katsotulla tavalla, kun käyttökokemus kasvaa. Kasvatustieteellinen tutkimuskenttä tarvitsee kipeästi tietoa pelipohjaisten interventiomenetelmien vaikuttavuutta ja tämä tutkimus tarjoaa juuri sitä. Tämän tutkimuksen kehittelemän lähestymistavan vaikuttavuus on selkeä. Merkittävä kontribuutio on myös NNG-Number Navigation Game –pelin kehittäminen tutkimusprojektin yhteydessä.
Lopuksi voidaan todeta, että väitöskirja muodostaa tieteellisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen kokonaisuuden, jonka lukeminen on vaivatonta ja joka raporttina etenee lukijaa suorastaan kannatellen. Tutkija on saanut epäilemättä erinomaista ohjausta ja hän on tehnyt työtään erinomaisessa tiimissä. Taustatuen lisäksi näkyy tutkijan oma syvällinen perehtyneisyys tutkimaansa ilmiöön niin teoreettisesti kuin pelinkehittäjän teknologisen osaamisenkin näkökulmasta. Tiedeyhteisö jää mielenkiinnolla odottamaan, mitä tämä tutkija ryhmineen tekee ja julkaisee seuraavaksi.
PRO-GRADU -PALKINTO
Henriikka Juntunen, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta: Students’ Subject-Specific Achievement Goal Orientation Profiles, Perceived Costs, and Academic Wellbeing
Lausunto
Henriikka Juntusen tutkielma Students’ Subject-Specific Achievement Goal Orientation Profiles, Perceived Costs, and Academic Wellbeing kohdentuu tavoiteorientaatioihin, koettuihin kustannuksiin ja hyvinvointiin matematiikan ja englannin opiskelussa. Sen tavoitteena oli erityisesti tarkastella lukiolaisten oppiainekohtaisia tavoiteorientaatioprofiileja matematiikassa ja englannissa sekä niiden yhteyksiä koettuihin kustannuksiin, muun muassa vaadittuun vaivannäköön opiskelussa ja emotionaalisiin kustannuksiin sekä opiskeluun liittyvään hyvinvointiin eli opiskeluintoon ja koulu-uupumukseen. Tutkimus asemoituu kasvatuspsykologiassa motivaation ja opiskeluhyvinvoinnin tutkimuskenttään ja on rajattu tarkoituksenmukaisesti sekä asemoitu selkeästi aiempaan tutkimukseen. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Sen merkittävä uutuusarvo on näiden kolmen konstruktion yhdistämisessä ja samanaikaisessa tavoitteiden tutkimisessa useammassa oppiaineessa.
Tutkielman teoreettinen uutuusarvo on tavoiteorientaatioiden, odotukset-arvo-teorian, ja hyvinvoinnin ansiokas yhdistäminen viitekehyksessä. Teoreettinen viitekehys on koherentti ja perusteellinen ja se taustoittaa tutkimusta tarkoituksenmukaisesti. Juntunen on perehtynyt monipuolisesti pääosin kansainväliseen mutta myös kotimaiseen tutkimuskirjallisuuteen ja hallitsee erinomaisesti tieteellisen kirjoittamisen otteen.
Tutkimustehtävä, aiheen teoreettinen käsittely ja empiirinen toteutus ovat sopusoinnussa keskenään. Menetelmällisesti tutkimus on harvinaisen korkeatasoinen pro gradu tasolla. Sen menetelmällinen lähestymistapa, käytetyt mittarit, aineiston hankinta ja luotettavuus on kuvattu asianmukaisesti ja tarkasti. Kyselyaineisto on kerätty yhden lukion opiskelijoilta (n = 434) vuosina 2013 ja 2014. Aineiston analyysi on korkeatasoinen ja siinä hyödynnettiin konfirmatorista faktorianalyysia, korrelatiivisia tarkasteluja, latenttia profiilianalyysia ja varianssianalyysia. Perinteisen muuttujasuuntautuneen analyysin lisäksi tutkimuksessa käytettiin henkilösuuntautunutta lähestymistapaa, joka mahdollisti lukiolaisten ryhmittelyn tavoiteorientaatioprofiilien perusteella kahdessa eri oppiaineessa.
Tutkimuksessa löydettiin viisi erilaista tavoiteorientaatioprofiilia ja ne olivat pääosin samansuuntaisia molemmissa oppiaineissa, englannissa ja matematiikassa. Tavoiteorientaatioissa oli eroja erityisesti koetussa kustannuksissa ja akateemisessa hyvinvoinnissa. Esimerkiksi matematiikan tavoiteorientaatiot olivat negatiivisesti yhteydessä koettuihin emootioihin. Akateeminen hyvinvointi oli myönteisintä oppimisorientoituneilla ja kielteisintä välttämisorientoituneilla. Menestysorientoituneet kokivat myös kustannukset korkeiksi, olivat innostuneita opinnoissa mutta heidän riittämättömyyden tunteensa oli korkea ja he olivat myös suhteellisen uupuneita.
Vaikka tutkielman tulokset noudattivat pitkälti aikaisempien tutkimustulosten linjaa, tarjoaa Juntusen tutkimus uutta näkökulmaa erityisesti aineen opiskeluun sekä siihen, miten tavoiteorientaatiot ovat yhteydessä muihin opiskelussa koettuihin ulottuvuuksiin. Saaduilla tuloksilla voidaan ennakoida oppijoiden oppimiskokemuksia ja oppimistuloksia, kun tunnistetaan erilaiset tavoiteorientaatiot. Tulosten pohdinta on hyvin perusteellista, syvällistä ja oivaltavaa ja osoittaa tekijän syvällistä ymmärrystä tutkimuskohteestaan. Tutkimuksen rajoituksia ja vahvuuksia pohditaan asiallisesti eri näkökulmista. Kokoavasti tarkasteltuna Juntunen on onnistunut erinomaisesti haasteellisen aiheen teoreettisessa jäsentämisessä sekä tutkimusaineiston monipuolisissa analyyseissa ja tulosten perusteellisessa raportoinnissa sekä niiden merkityksen tarkastelussa.