Kirjoittajakutsu Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirjaan Koulu ja menneisyys
OPPIVELVOLLISUUS 100 VUOTTA
Oppivelvollisuus täyttää pian 100 vuotta. Kohta vuosisataisen oppivelvollisuuden taipaleelle mahtuu niin sotavuosia kuin peruskoululaitoksen vakiintuminen. Meille suomalaisille koulu ja koulutus ovat olleet tärkeitä asioita matkallamme kohti itsenäistymistämme ja myöhemmin kohotessamme moderniksi eurooppalaiseksi yhteiskunnaksi. Pienellä maalla ei ole ollut varaa jättää kansakuntamme koko väestön potentiaalia hyödyntämättä. Niinpä tarkoituksena on heti alusta asti ollut mahdollisimman tasa-arvoisen ja kattavan peruskoulutuksen rakentaminen. Oppivelvollisuus säädettiin nuoressa ja juuri itsenäistyneessä maassa. Aluksi se herätti myös vastustusta. Esimerkiksi kunnat pelkäsivät kustannuksia, ja toisaalta tuolloisessa maa- ja metsätalousvaltaisessa yhteiskunnassamme koulutuksella ei ollut samoja merkityksiä kuin tänä päivänä. Osa pelkäsi liiallisen koulutuksen vieroittavan nuorisoa työnteosta. Vaikka oppivelvollisuus säädettiin 1920-luvun alussa, se ei toteutunut suunnitellulla tavalla etenkään maamme harvempaan asutuilla seuduilla.
Oppivelvollisuus herättää keskustelua myös nykyaikana. Viime vuosina on pohdittu oppivelvollisuuden pidentämisestä osaamisen varmistamiseksi. Tarjolla on entistä vähemmän työtehtäviä, joissa pärjää kaikille kuuluvan yhdeksän vuotta kestävän peruskoulutuksen turvin. Toisaalta on oltu huolissaan peruskoulutuksen jälkeisestä tilanteesta, jossa osa nuorista ei ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnasta. Kysymys oppivelvollisuudesta, sen merkityksestä ja kestosta on siis edelleen ajankohtainen asia. Aihetta voi tarkastella historiallisen viitekehyksen lisäksi tämän päivän tai jopa tulevan koulutuksen haasteiden näkökulmasta. Näitä molempia näkökulmia avaavia tekstejä toivommekin saavamme suunnitteilla olevan vuosikirjaan. Vuosikirjan aihepiiri on siis varsin laaja ja yleinen, ja sen alle mahtuu monenlaisia teemoja ja käsittelytapoja.
Kutsumme kaikki halukkaat kirjoittamaan oppivelvollisuudesta seuramme vuosikirjaan. Toivomme korkeatasoisia tutkimuskirjoituksia (jotka käyvät läpi vertaisarvioinnin). Toiseksi haluamme edelleen tarjota mahdollisuuden kirjoittaa vapaamuotoisia kirjoituksia, kuten vaikkapa muistelmia tai puheenvuoroja (jotka arvioi toimituskunta).
Katso kirjoitusohjeet osoitteesta http://www.kasvhistseura.fi/ajankohtaista/kirjoittajakutsu-koulu-ja-menneisyys-vuosikirjaan-2021
Vertaisarvioitu kirjoitus
Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirja Koulu ja menneisyys on vakiinnuttanut paikkansa tieteellisenä julkaisuna. Tästä osoituksena vuosikirjalle myönnetty vertaisarviointitunnus ja julkaisufoorumissa luokitus tasolle 1. Mikäli tähtäät kirjoituksellasi vertaisarviointiin, lähetä noin 150 sanan mittainen vapaamuotoinen artikkeliehdotuksesi vuosikirjan päätoimittajalle viimeistään 30.4.2020 mennessä. Kirjoittajille ilmoitetaan kahden viikon kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä. Hyväksyttyjen ja vertaisarviointiin tähtäävien artikkeleiden tulee olla valmiita vertaisarvioitavaksi 30.1.2021 mennessä.
Muut kirjoitukset
Lisäksi tervetulleita ovat kirjoitukset, jotka voivat olla katsauksia, puheenvuoroja tai muisteluja. Edellisten tavoin ne sisältävät yleensä lähdeviittauksia ja lähdeluettelon. Vertaisarvioimattomat artikkelit arvioi yksinomaan vuosikirjan toimituskunta, joka voi tehdä käsikirjoituksiin korjauspyyntöjä. Ehdotuksia ei-vertaisarviointiin tähtääville kirjoituksille (myös noin 150 sanaa) voi lähettää 30.4.2020 mennessä ja kirjoitusten tulisi olla valmiita 31.3.2021 mennessä.
Muuta
Vuosikirja 2021 tullaan julkaisemaan avoimena verkossa (https://journal.fi/koulujamenneisyys) ja mahdollisuuksien mukaan myös painettuna. Painetun version toteutuessa kirjan koko tulee olemaan A5. Teoksen on tarkoitus valmistua keväällä 2021.
Ole hyvä ja ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, mikäli sinulla on kysyttävää
Päätoimittaja, dos. Janne Säntti